Asiantuntijana mediayhteiskunnassa

Ensimmäinen muistikuvani mediasta on vuodelta 1986. ”Kekkonen on kuollut”, naapurin setä kertoi kuulleensa radiosta. Vakava ja merkittävältä kuulostanut uutinen levisi naapurustoon kulovalkean lailla.

Nykyään ei tarvita Kekkosen kuolemaa, jotta uutinen tai ”uutinen” leviää lähipiiriin kulovalkean lailla. Meistä on tullut oman elämämme Arvi Lindejä ja Pirkka-Pekka Peteliuksia.

Yhteiskunta on medioitunut. Puhutaan mediayhteiskunnasta.

Heräsin itse asiantuntijuuden medioitumiseen kun aloin pitää opiskelijana blogia vuonna 2005.

Medioituminen

Median merkityksen kasvua kuvataan sanalla medioituminen. Tällä viitataan ensinnäkin siihen, että ihmisten arkikokemus on yhä mediavälitteisempää. Media on työntänyt lonkeronsa sellaisille elämän osa-alueille, jossa se ei perinteisesti ole ollut. Olemme jatkuvasti mediapäätteiden äärellä (esim. bussissa, koulussa tai työpisteellä) ja ymmärryksemme eri elämän osa-alueilla (esim. mitä syödä tai missä lomailla) välittyy yhä enemmän jonkinlaisen median kautta.

Tämän lisäksi medioitumisella viitataan siihen, että yhteiskunnalliset toimijat ovat yhä riippuvaisempia mediajulkisuudesta. On sitten kyse politiikoista, yrityksistä tai terveysjärjestöistä, olemassaolon oikeutus määrittyy yhä enemmän mediajulkisuuden kautta.

Tein vuosina 2008-2009 gradun painonhallinta-asiantuntijuudesta sosiaalisessa mediassa. Kutsuin silloin internetiä terveyskasvatusinstituutioksi. Tarkoitin sitä, että terveyskäsitykset välittyvät yhä enemmän mediavälitteisesti ja sosiaalisen median kautta. Sosiaalisen median verkostot ja hakukoneet määrittävät yhä enemmän sitä, mitä pidetään terveellisenä, esimerkiksi perheen ja koulun sijaan.

Asiantuntijuus mediayhteiskunnassa

Medioitunut asiantuntijuus tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin sitä, että asiantuntijoiden on ansaittava paikkansa uudessa mediakulttuurissa. Ennen asiantuntijuus mediassa oli enemmän annettua, nyt se täytyy ansaita. Mediassa on käynnissä jatkuva asiantuntijuuden määrittelykamppailu.

Toiseksi, medioitunut asiantuntijuus tarkoittaa syvällistä ymmärrystä uusista kulttuurisista ehdoista. On ymmärrettävä, miten medioituminen, digitalisaatio ja globalisaatio luovat uudet ehdot terveyskäsitysten rakentumiselle. Tätä olen tarkastellut väitöskirjassani.

Näkyvin merkki uusista ehdoista ovat jatkuvasti laajaan julkisuuteen nousevat ruokavaliosuuntaukset. Valta määritellä sitä, mitä pidetään terveellisenä ja arvokkaana, on siirtynyt kansallisilta yksiköiltä vaikeammin havaittavien globaalien verkostojen määrittelyvallaksi. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki karppaisivat tai välttelisivät gluteiinia. Mutta tämä tarkoittaa sitä, että terveyteen keskittyvät globaalit sosiaaliset liikkeet saavat uudella tavalla äänensä kuuluviin. Yhä epämääräisempi verkosto asiantuntija-aseman ansanneita henkilöitä määrittävät sen, mistä ja miten Suomessa puhutaan terveydestä.

Asiantuntija ei voi paeta mediayhteiskuntaa

Muutoksen ymmärtäminen ja hyväksyminen on keskeinen osa vaikuttavaa asiantuntijuutta. On osattava toimia moniäänisessä ja moniarvoisessa ympäristössä. Asiantuntijuus on yhä enemmän mediassa tavalla tai toisella toimimista. Ja vähintäänkin se on mediayhteiskunnan kulttuurisiin ehtoihin sopeutumista – tekee sitten neuvontatyötä, opettamista tai esimerkiksi kouluttamista. Asiantuntija kohtaa mediaan ja digitodellisuuteen kiinnittyvän maallikon verkossa ja kasvotusten.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: